Alajaoston syntyyn ja nousuun on ottanut osaa erinäköisiä ja kokoisia savolaisia janttereita ja innovaatio blogista on lähtenyt kouvolan tovereidemme kuus aan jaoston esikuvasta. Päällimmäinen ajatus blogin pitämisessä on saada kertoa omista kiipeily/aktiviteettireissuista ja jaoston haarautuessa vakoilla myös muiden tekemisiä niinkuin kunnon poliisivaltio ja kyttäyskulttuuri edellyttää!!
Ensimmäiset uhkailut ja ahdistelut Alajaoston perustamisesta tapahtuivat rautalampi winter expeditionin aikoihin toveriemme Sambon ja Anssi-sedän kanssa tammikuun lopulla. Käytihin lämmittelemässä omia taitojamme ja zwingejämme miinus 25 celsius asteen lämmössä kalajavuoren kukkuloilla. Kohtuu jäätävän session jälkeen oli edessä vielä jäätävämpi yö laavulla. Hulluntulet lämmitti mukavasti iltaa mutta aamulla huomasi erinäisten savukaasujen vaikutuksen melko miehekkäiden silmäpussien muodotumiseen...
Lämppäriksi sambo vääntää taisteli apparallaa tunnin liidin putouksen läskeimmästä kohtaa, vaikka hieman valittelikin olotilaa alussa ja hieman taisi myös vituttaa kesken suorituksenki :) Jäätävällä tahdilla seurasin kakkosena ja Setä kolmosena. Viritettiin ylikset valmiiks seuraavaa päivää varten ja en muista enää kiivettiinkö vielä jotain muitakin linjoja samana päivänä.
Perjantai lähti perusmerkeissä käyntiin hyvin nukuttujen 10 tunnin telttaunien jälkeen. Aateltiin aamureippailuksi käydä kiertämässä haukkavuoren mestat läpi kun ei Sedän kanssa oltu käyty aikasemmin. Sambo liidas ja myö tultiin perässä niinkuin normaalisti. Haukkavuori näyttää kohtuu faking jylhältä talvella. Päällimmäisenä jäi mieleen seuraavan kesän must linja Hinkkasen Belladonna ja vasemman sektorin tiukat pulttireitit. Perusvittumaisen esittelyrämpimisen seurauksena hiki, dehydraatio. Käytihin vielä matkalla katsastamassa toinen putous joka ei sekään näyttänyt hullummalta, ainakaan kotokallioiden putouksiin verrattuna..
Meikä alotti päivän kiipeilyt ylistelemällä eilisen liidiputouksen ja ylhäällä odotti yläankkuri, jonka päälle oli muodostunut yön aikana noin viiden sentin paksuinen jääkerros, jiihaa. Hetken taistelun, hakkailun ja uhkailujen jälkeen pääsin ylös virittämään köyden oikealla puolella olevalle vertikaalille jäälinjalle, joka osoittautui pirun hienoksi linjaksi. Nimikin jo keksittiin, mutta ei tullu liidiä tällä kertaa. Seuraava linja oli vielä pari metriä oikealle, sisältäen mixed alun, roikkuvalle puikolle nousun ja vertikaalijää lopetuksen, über hieno!
Lauantaina kello soi joskus seittemän aikoihin, jonka jälkeen jaostomme seuraava päämäärä oli kuusankoski. Matkalla suoritettujen aamupala-kahvi-tupakka-paska sessareiden päätteeksi saavuimme määränpäähämme hieman jälkeen puolenpäivän. Hämärien muistitakautumien saattelemana löysimme paikalliselle kalliolle... Vastassa odotti valmiiksi pultattuja mixed-linjoja ja pääsimmekin todistelemaan ensinousuja paikallisten kuin myös vierailevien sandbaggereiden toimesta. Mainittakoon näistä ainakin pasin smoothi fa Rauhanpiippu ja sampan ground-up onsight fa Den siste pille, molemmat greidiltään solideja M6a. Loppu jaostolaisten hiplaillessa kallion muotoja ja ulokkeita erilaisin menetelmin samppa tekee lisäksi toiston rauhanpiippuun. Hyvä päivä, mesta paikka.
Sunnuntaina suunnattiin raposenmutkaan missä kuuleman on 'ihan hyviä reittejä'. Kuusaan tyyliin aamu lähti leppoisasti käyntiin ja ukot alkoi vertymään siinä puolenpäivän jälkeen. Köysistöjä kalliolle oli muodostunut usealle putoukselle ja väliajoin päräyttävän näköisille mixed-linjoille. Esittelykierroksen jälkeen ol hieman valinnan vaikeutta päättää mihin linjalle lähtis köysiä virittelemään, tajutessa ettei yks päivä riitä mihinkään. Sambo ja tuksu keskittyivät mixta-linjojen toisteluun ja anzin kans lähettiin hakkaamaan jäätä. Hyvän sessioinnin jälkeen illan hämärtyessä jaostomme haarautuivat ja oli aika aloittaa arviolta kolmen ja puolen tunnin paluumarssi. (sampan piti kuitenki vielä kiivetä pari linjaa otsavalolla ennenku pääs lähtöfiiliksiin). Päivän saldo: sampalla ainaki yks toistoliidi ja yks liidi mixtalla plus jääliidi, muilla kourallinen hienoja linjoja yläköydellä.
Jotain luonnollista mystiikkaa täytyi olla ilmassa joka paikassa, missä kävimme ja missä aikaa vietimme sillä mieli tekkee päästä uudelleen!!! Täten savon alajaosto kiittää kaikkia ekspeditionin osallisia, tukijoukkoja ja team kuus aa:ta (keep on the good work) ja samalla esittää virallisen kutsun kuusaan jaostolle, tuuppa sawwoo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti